Mä olen tullut välinpitämättömäksi. Mulla ei ole tunteita. Tai on mulla muutama: ahdistus, tylsistyminen, turhautuminen. Muuten mä en tunne iloa, surua, vihaa, onnellisuutta.. Mä en innostu mistään. Paitsi pään sekoittamisesta. Silloin kun mä olen päihteissäni, mä olen jotakin. Millon mä olen tuntenut aitoa iloa viimeksi? En muista.

Mä vaan katselen tyhjin silmin eteenpäin. Näkemättä mitään kiintopistettä. Olen turhautunut tähän elämään, haluaisin jotakin uutta ja mullistavaa, jotain hyvää joskus. Hitto mä olen epäonnistunut. Kunpa saisin toisen elämän. Henkeä ahdistaa aina vaan. Inhoan iloisia ja positiivisia ihmisiä.

Vittu mä menin kertoon ja pälättään jotain lääkkeistä mun ystävälle kännissä. Sen pitäs kysyä miten mulla menee. Miksei kukaan koskaan kysy että mitä mulle kuuluu? Kysykää sitä läheisiltänne silloin tällöin.